Karjala-tietokanta

Karjala-tietokantasäätiön /1/ ylläpitämään tietokantaan tallennetaan henkilötietoja Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävien luovutetun alueen seurakuntien vuosien 1700-1949 kirkonkirjoista /2/.

Karjala-tietokantahanke vie päätökseen luovutetun Karjalan evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien (yht. 70) kirkonkirjojen henkilötiedoista koostuvan tutkimustietokannan kokoamisen. Valmis tietokanta koostuu 11,5 miljoonasta henkilötietueesta. Ne tulevat olemaan kaikkien vapaasti käytettävissä lukuun ottamatta 100 vuotta nuorempaa aineistoa /2/.

Karjala-tietokanta luovutettiin kansallisarkistolle 4.12.2019

Karjala-tietokantasäätiö luovutti Karjala-tietokannan Kansallisarkistolle tietokannan ja samalla säätiönkin 30-vuotisjuhlassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikpoli-salissa 4.12.2019.   Karjala-tietokantaa on pitkäjänteisesti rakennettu työvoimahallinnon, opetus- ja kulttuuriministeriön ja useiden karjalaisjärjestöjen rahoittamissa projekteissa sekä viimeiseksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kolmivuotisessa Karjala-tietokantahankkeessa /2/.

Karjala-tietokantasäätiö

Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoituksena (säätiön säännöt) on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen tallentaminen tietokantaan ja siten saaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön /3/.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö on ylläpitänyt Karjala-tietokannan tallennustoimintaa, jonka tuloksena Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävien lakkautettujen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjamateriaalista on Karjala-tietokantaan tallennettu jo yli 10 miljoonaa henkilötietuetta /3/.

Viitteet

  1. https://katiha.xamk.fi/Karjalatk/ viitattu 13.3.32020
  2. https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/karjala-tietokanta/ viitattu 13.3.2020
  3. https://katiha.xamk.fi/Karjalatk/historia.html viitattu 13.3.2020
Theme: Overlay by Kaira