{"id":534,"date":"2020-03-15T05:27:49","date_gmt":"2020-03-15T03:27:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/?page_id=534"},"modified":"2020-09-03T06:45:21","modified_gmt":"2020-09-03T04:45:21","slug":"esihistoriallinen-verkkoloyto","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/kotiseutu-karjalankannas\/vuoksenranta\/esihistoriallinen-verkkoloyto\/","title":{"rendered":"Esihistoriallinen verkkol\u00f6yt\u00f6"},"content":{"rendered":"\n

Antti Virolainen l\u00f6ysi esineit\u00e4 ojaa kaivaessaan vuonna 1913 silloisen Antrean pit\u00e4j\u00e4n Korpilahden kyl\u00e4ss\u00e4. Seuraavana vuonna h\u00e4n n\u00e4ytti l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n esineit\u00e4 paikalle tulleelle rautakauden tutkijalle, Theodor Schvindt<\/a>ille, joka varmisti esineet esihistoriallisiksi. Pian Antreaan saapui kivikauden asiantuntija Sakari P\u00e4lsi<\/a>, joka suoritti l\u00f6yt\u00f6paikalla kaivaukset. Talteen saatiin viel\u00e4 yli sata esinett\u00e4, joukossa mm. kivikirveit\u00e4 ja poikkeuksellisen hyvin s\u00e4ilynytt\u00e4 orgaanista ainesta: kvartsilla teritetty luuk\u00e4rki, sek\u00e4 lukuisia luu- ja sarviesineit\u00e4. Kaivausten merkitt\u00e4vin l\u00f6yt\u00f6 oli kuitenkin osa punotustaa kalaverkosta, sek\u00e4 siihen liittyneit\u00e4 verkonpainoja ja kaarnakohoja. Yht\u00e4 vanhaa verkkoa ei koskaan aiemmin oltu l\u00f6ydetty. \/1\/<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
Verkon hyvin s\u00e4ilyneit\u00e4 solmuja \/1\/.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Antrean verkko on yksi maailman vanhimmista verkkol\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ajoittuen 10 500 vuoden taakse. Se on talletettu Kansallismuseon kokoelmiin.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Antrean verkko on punottu kaksis\u00e4ikeisest\u00e4 tuhkapajun (Salix cinerea) niinest\u00e4 ja solmittu ns. ryss\u00e4nsolmuilla.  Verkon 18 kohoa on veistetty m\u00e4nnyn kaarnasta ja verkon painoina on toiminut 31 nyrkinkokoista kive\u00e4. Kohojen ja painojen l\u00f6yt\u00f6kohtien perusteella on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 verkko on alun perin ollut n. 27 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1,3 metri\u00e4 leve\u00e4. Silm\u00e4kooltaan verkko on noin 6 cm. Koska silm\u00e4koko vaikuttaa pyydett\u00e4v\u00e4n saaliin kokoon, ei Antrean verkko ole sopinut pienten kalojen pyyt\u00e4miseen. Sen sijaan se on soveltunut suurempien kalojen, kuten siian tai lahnan pyyt\u00e4miseen. Verkko on sopinut my\u00f6s hylkeenmets\u00e4styksess\u00e4 k\u00e4ytetyksi sulkuverkoksi. \/1\/<\/p>\n\n\n\n

Antrean l\u00f6yt\u00f6 piti pitk\u00e4\u00e4n maailman vanhimman verkon titteli\u00e4 ja on edelleenkin yksi maailman vanhimmista. Radiohiiliajoituksen mukaan verkko ajoittuu noin vuoteen 8500 eKr. Tuohon aikaan elettiin mesoliittista kivikautta<\/a>, jolloin nykyisen Suomenlahden paikalla lainehti Ancylusj\u00e4rvi<\/a>. Sakari P\u00e4lsin mukaan verkon l\u00f6yt\u00f6korkeus on 16,75 metri\u00e4 nykyisen merenpinnan yl\u00e4puolella, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 esineet ovat painuneet yli kymmenen metri\u00e4 silloisen vedenpinnan alapuolelle ja uponneet pohjasaveen, mahdollisesti kivikautisen kalastajan ruuhen kaatuessa. \/1\/<\/p>\n\n\n\n

Vuoksenrannan pit\u00e4j\u00e4n aloittaessa vuonna 1924 verkon l\u00f6yt\u00f6alue tuli osaksi Vuoksenrannan pit\u00e4j\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Verkon l\u00f6yt\u00f6paikka<\/h4>\n\n\n\n
\"\"\/
Verkon l\u00f6yt\u00f6paikka \/6\/<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"\/
Verkon l\u00f6yt\u00f6paikka vuoden 1939 kartalla on Paapan lammen it\u00e4puolella. Sorinkallion ja Harjulan it\u00e4puolella kartassa sijaitsee valtaoja, jossa on kaksi l\u00e4hes 90\u00b0:een mutkaa. Verkon l\u00f6yt\u00f6paikka on valtaojan it\u00e4puolella (vertaa edellinen kartta) ja Harjulasta l\u00e4htev\u00e4n polun pohjoispuolella. Kartan vasemmassa laidassa n\u00e4kyy Vuoksenrantaan menev\u00e4 tie, joka kulkee karttasanan ”Korpilahti” K ja o -kirjainten v\u00e4liss\u00e4. Vuoksenrannan tie erkanee Murkinam\u00e4ess\u00e4 ja Antreasta suoraan menev\u00e4 tie vie H\u00e4rkkorpeen Torhonj\u00e4rven rannalle. \/7\/<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Verkkol\u00f6yd\u00f6n sijainti n\u00e4kyy omaksi v\u00e4lilehdekseen aukeavalla nykykartalla<\/a> \/8\/. Antreasta Vuoksenrantaan kulkeva tie menee alueelle rakennetun rautien it\u00e4puolelle noin 2,75 km:n matkalla. Verkkol\u00f6yd\u00f6n paikka on t\u00e4ll\u00e4 osuudella l\u00e4himmill\u00e4\u00e4n noin 1,1 km p\u00e4\u00e4ss\u00e4 maantiest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

  1. Moilanen Ulla: Antrean verkko, Sivustolla https:\/\/sakaripalsi.wordpress.com\/2012\/10\/07\/antrean-verkko\/<\/a> Viitattu 15.3.2020 <\/li>
  2. http:\/\/www3.lut.fi\/eki\/vuoksivirtaa\/virtuaalimatka_vuoksella\/jokihaasteena\/antrean_verkkoloyto.html<\/a> Viitattu 15.3.2020 <\/li>
  3. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Antrean_verkko<\/a> Viitattu 15.3.2020 <\/li>
  4. https:\/\/www.academia.edu\/16392670\/Antrean_ja_Vuoksenrannan_arkeologiaa_Suomen_vanhinta_asutusta_ja_juoksuhautoja_a_popular_paper_in_Finnish_2013_<\/a> Viitattu 15.3.2020 <\/li>
  5. https:\/\/www.vuoksenranta.fi\/etusivu\/vuoksenrannan_verkkoloyto\/<\/a> Viitattu 15.3.2020 <\/li>
  6. http:\/\/www.saunalahti.fi\/pilcq\/antrea\/juttu_verkko.html<\/a> Viitattu 15.3.2020<\/li>
  7. https:\/\/www.karjalankartat.fi\/<\/a> Viitattu 2.9.2020<\/li>
  8. https:\/\/www.google.fi\/maps\/<\/a> Viitattu 2.9.2020<\/li><\/ol>\n\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Antti Virolainen l\u00f6ysi esineit\u00e4 ojaa kaivaessaan vuonna 1913 silloisen Antrean pit\u00e4j\u00e4n Korpilahden kyl\u00e4ss\u00e4. Seuraavana vuonna h\u00e4n n\u00e4ytti l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n esineit\u00e4 paikalle tulleelle rautakauden tutkijalle, Theodor Schvindtille, joka varmisti esineet esihistoriallisiksi. Pian Antreaan saapui kivikauden asiantuntija Sakari P\u00e4lsi, joka suoritti l\u00f6yt\u00f6paikalla kaivaukset. Talteen saatiin viel\u00e4 yli sata esinett\u00e4, joukossa mm. kivikirveit\u00e4 ja poikkeuksellisen hyvin s\u00e4ilynytt\u00e4 orgaanista ainesta: […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":663,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/534"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=534"}],"version-history":[{"count":40,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/534\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":777,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/534\/revisions\/777"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/663"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=534"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}