{"id":687,"date":"2020-08-28T23:49:55","date_gmt":"2020-08-28T21:49:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/?page_id=687"},"modified":"2020-08-29T00:04:19","modified_gmt":"2020-08-28T22:04:19","slug":"kotiseutu-karjalankannas","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/kotiseutu-karjalankannas\/","title":{"rendered":"Kotiseutu &#8211; Karjalankannas"},"content":{"rendered":"\n<p>Taljan suvun kotiseutu on Karjalankannas. Kantatalo on sijainnut Keski-Kannaksella Vuoksenrannan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Karjalankannas erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan. Karjalankannaksen rajaksi kaakossa katsotaan Neva ja luoteessa Viipurinlahti ja sen perukasta Suomenvedenpohjasta vedetty linja Laatokkaan, joka kulkee suunnilleen Ven\u00e4j\u00e4n ja Suomen v\u00e4lisen rajan suuntaisesti ja sielt\u00e4 edelleen edelleen Laatokan l\u00e4nsiosaan. \/1\/<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4\u00e4kausi ja sen j\u00e4lkeinen maankohoaminen ovat vaikuttaneet Karjalankannaksen maiseman muodostumiseen. Maa kohoaa alueella edelleen. Kannasta halkova Vuoksi virtaa Saimaasta Laatokkaan. Vuoksen vedenkorkeus on vaihdellut ajan saatossa, ja sen ollessa korkeimmillaan vesist\u00f6 muodosti Vuoksenlaakson muinaisj\u00e4rven, jonka rannalle syntyi asutusta metallikaudella. \/1\/<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhassa vuonna 1323 Karjalankannas jaettiin Ruotsin ja Novgorodin kesken. Vuoden 1617 Stolbovan rauhasta l\u00e4htien se kuului kokonaisuudessaan Ruotsiin, mutta joutui Suuren Pohjan sodan j\u00e4lkeen vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhansopimuksella Ven\u00e4j\u00e4lle. Vuonna 1812 keisari Aleksanteri I yhdisti Vanhan Suomen Suomen suuriruhtinaskuntaan, joka muutamaa vuotta aikaisemmin oli liitetty Ven\u00e4j\u00e4n valtakuntaan. Vanha Suomi k\u00e4sitti Karjalankannaksen leve\u00e4mm\u00e4n pohjoisosan muodostaneet It\u00e4-Kannaksen ja L\u00e4nsi-Kannaksen sek\u00e4 lis\u00e4ksi Laatokan-Karjalan sek\u00e4 Suomen nykyisen Etel\u00e4-Karjalan.&nbsp; Karjalankannas kuuluu nykyisin kokonaisuudessaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, mutta talvisotaan saakka suurin osa siit\u00e4 kuului Suomeen. \/1\/<\/p>\n\n\n\n<p>Karjalankannaksen suomalaiset kunnat vuonna 1939:<\/p>\n\n\n\n<ul><li><em>Kaupungit<\/em>: K\u00e4kisalmi ja Viipuri<\/li><li><em>Kauppalat<\/em>: Koivisto<\/li><li><em>Maalaiskunnat<\/em>: Heinjoki, Johannes, Kannelj\u00e4rvi, Kaukola, Kivennapa, Koiviston maalaiskunta, Kuolemaj\u00e4rvi, K\u00e4kisalmen maalaiskunta, Mets\u00e4pirtti, Muolaa, Pyh\u00e4j\u00e4rvi, Rautu, R\u00e4is\u00e4l\u00e4, Sakkola, Terijoki, Uusikirkko, Valkj\u00e4rvi, Vuoksela, Vuoksenranta ja \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4<\/li><li><em>Osittain Karjalankannaksella sijainneet maalaiskunnat<\/em>: Antrea, Hiitola, Kirvu ja Viipurin maalaiskunta<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p class=\"lahdeluettelo\">L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"lahdeluettelo\"><li>Wikipedia <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Karjalankannas\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Karjalankannas<\/a>, viitattu 28.8.2020<\/li><\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taljan suvun kotiseutu on Karjalankannas. Kantatalo on sijainnut Keski-Kannaksella Vuoksenrannan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. Karjalankannas erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan. Karjalankannaksen rajaksi kaakossa katsotaan Neva ja luoteessa Viipurinlahti ja sen perukasta Suomenvedenpohjasta vedetty linja Laatokkaan, joka kulkee suunnilleen Ven\u00e4j\u00e4n ja Suomen v\u00e4lisen rajan suuntaisesti ja sielt\u00e4 edelleen edelleen Laatokan l\u00e4nsiosaan. \/1\/ J\u00e4\u00e4kausi ja sen j\u00e4lkeinen maankohoaminen ovat vaikuttaneet [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/687"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=687"}],"version-history":[{"count":8,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/687\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":696,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/687\/revisions\/696"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=687"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}