{"id":979,"date":"2021-07-11T14:07:41","date_gmt":"2021-07-11T12:07:41","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/?page_id=979"},"modified":"2021-07-14T21:48:56","modified_gmt":"2021-07-14T19:48:56","slug":"vuoksen-lasku","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/kotiseutu-karjalankannas\/vuoksen-lasku\/","title":{"rendered":"Vuoksen lasku"},"content":{"rendered":"\n

Tie- ja vesihallituksen katsauksessa<\/a> \/1\/ viraston kehitykseen ja sen suorittamiin tarkempiin t\u00f6ihin vuosilta 1816 – 1941 Vuoksen laskusta mainitan seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n

Viipurin l\u00e4\u00e4niss\u00e4 tehtiin merkitt\u00e4vin yritys Vuoksessa. Viljelysmaitten lis\u00e4\u00e4miseksi oli her\u00e4tetty kysymys uuden laskun avaamisesta t\u00e4lle virralle Kiviniemen kautta Suvantoon ja siit\u00e4 edelleen Laatokkaan. Oletettiin, ett\u00e4 samalla saataisiin kulkukelpoinen vesitie Pietarista Vuoksen rintamaille. It\u00e4maisen sodan j\u00e4lkeen keisari antoi suostumuksensa Kiviniemen kaivattamiseen. Veden lasku toimitettiin 17 p. syysk. 1857, mutta siit\u00e4 ei tullut odotettua luonnonmullistuksen tapaista, sill\u00e4 tuloksena oli vain vihaisen kosken syntyminen Kiviniemeen. Vuoksen pinta aleni ty\u00f6n ansiosta 4 \u2013 6 m. ja uusia viljelysalueita voitettiin varsinkin \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n sel\u00e4n rannoilta, mutta toisaalta Vuoksen pohjoinen haara tuli laivakululle kelpaamattomaksi ja ennen tuottoisa lohenkalastus k\u00e4vi kannattamattomaksi. \/1\/<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Alunpit\u00e4en Vuoksi, Suvanto ja Laatokka olivat olleet samalla korkeudella, mutta kun maakannakset muodostuivat, vedenkorkeudet alkoivat erota. Vesi nousi merkitt\u00e4v\u00e4sti Vuoksessa. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Suomessa virisi innostus j\u00e4rvenlaskuun 1700-luvulla. J\u00e4rvi\u00e4 laskemalla pyrittiin saamaan uutta maata maatalousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja poistamaan j\u00e4rven rannoilta tulvahaittoja. Kapea Taipaleen kannas ja vedenpintojen suuri korkeusero Suvannon ja Laatokan v\u00e4lill\u00e4 olivat jo varhain her\u00e4tt\u00e4neet ajatuksen kannaksen avaamisesta ja Suvannon laskemisesta. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jo vuonna 1741 sotilaita oli komennettu suorittamaan kaivuuty\u00f6t, mutta kun sota Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 puhkesi, j\u00e4i j\u00e4rven lasku suorittamatta. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Korkeat vedenkorkeudet kuitenkin vaivasivat Suvannon keski- ja it\u00e4osissa siin\u00e4 mitassa, etteiv\u00e4t laskusuunnitelmat unohtuneet. Vuonna 1807 vesi nousi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 korkeammalle kuin miesmuistiin ja oli noin metrin tavanomaista ylemp\u00e4n\u00e4. Jonkinlaisia kaivuut\u00f6it\u00e4 lienee haitan poistamiseksi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tehty, mutta miss\u00e4 laajuudessa ja min\u00e4 vuonna, sit\u00e4 ei tarkalleen tiedet\u00e4. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Karjalan kannaksella kerrottiin tarinaa, ett\u00e4 Suvannon ranta-asukkaat olisivat vuoden 1817 kes\u00e4ll\u00e4 vet\u00e4neet isoja kuusipulta latvapuoli edell\u00e4 soraharjanteen poikki saadakseen siihen syntym\u00e4\u00e4n uoman, johon tulvavesi hakeutuisi. Tarkoituksena oli saada j\u00e4rven vedenpinta alenemaan. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Lumen sulaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1818 tapahtuneen Laatokan Karjalassa ep\u00e4tavallisen nopeasti. Vedenkorkeus Suvannossa nousi nousemistaan ja oli lopulta 10,5 metri\u00e4 Laatokan pinnan yl\u00e4puolella. Vesi alkoi virrata Taipaleen kannksen yli. Virtausta edesauttoivat aiemmin aikaansaadut kaivuuty\u00f6t ja saattaa olla, ett\u00e4 jotain sellaisia suoritettiin my\u00f6s nyt. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisevaa oli joka tapauksssa, ett\u00e4 vett\u00e4 oli paljon, se nousi korkealle ja kannaksen vastusvoima pieni. Seurauksena oli valtava luonnonmullistus. Veden mukana Laatokkaan sy\u00f6ksyi tavattomia maam\u00e4\u00e4ri\u00e4, puita ja rakennuksia. Uusi joki, Taipaleenjoki oli syntynyt. Suvanto laski noin 7 metri\u00e4. Lasku tuotti uutta, suurimmalta osalta eritt\u00e4in viljavaa maata noin 5000 ha. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Mielenkiinto kohdistui nyt Kiviniemen kannakseen. Ajateltiin, ett\u00e4 maakannaksen avaamisella saataisiin Vuoksen ranta-alueita vaivaavat tulvahaitat poistumaan ja maatalousmaa lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Vuonna 1820 pidettiin kansalaiskokous, jossa suunniteltiin Kiviniemen puhkaisemista. \/2\/ Hanketta my\u00f6s vastustettiin ja meni l\u00e4hes 30 vuotta, kunnes asia eteni.<\/p>\n\n\n\n

Kiviniemen avaamista komennettiin suorittamaan everstiluutnantti Alfred Sternvall. Maaliskuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1848 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 muistiossa h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 Kiviniemeen kaivettavaksi uomaa, jonka pohja olisi 14,8 metri\u00e4 leve\u00e4 ja jonka syvyys laskettuna Vuoksen alimmasta vedenkorkeudesta olisi 3 metri\u00e4. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Syyskuussa 1857 ty\u00f6t olivat edenneet loppuvaiheeseen. Kiviniemen kannasta puhkoivat nyt syv\u00e4t kanjonit, joita reunustavat jyrkk\u00e4sein\u00e4iset maavallit. Luukut avattiin syyskuun 17 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja vesi sy\u00f6ksyi Kiviniemen kannaksen kimppuun. Pettymys oli suuri, kun kivinen kannas pystyi vastustamaan veden voimaa, eik\u00e4 odotettua n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 saatu n\u00e4hd\u00e4. Vesi teki kuitenkin teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja jo seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli Kiviniemen kannakseen syntynyt leve\u00e4 aukko. Lopputulos oli tosin huonompi, kuin etuk\u00e4teen oli ajateltu. Sensijaan, ett\u00e4 olisi saatu aikaan kulkuelpoinen vesiv\u00e4yl\u00e4, saatiinkin syntym\u00e4\u00e4n uusi, kivinen koski. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Kiviniemen kannakseen oli puhkaistu aukko, jonka leveys oli muodostunut suunniteltua suuremmaksi eli 118,5 metriksi. Vuoksen pinta aleni sen yl\u00e4puolella noin 4,5 metri\u00e4, mik\u00e4 vastasi sunniteltua m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Vuoksen laskusta syntyneiden vesij\u00e4tt\u00f6jen m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ei ole tarkkoja tietoja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Eri l\u00e4hteiden nojalla on kuitenkin p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 maata saatiin noin 20 000 ha. Kyseess\u00e4 oli t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 maamme merkitt\u00e4vin vesist\u00f6nlaskuhanke. \/2\/<\/p>\n\n\n\n

Kiviniemen puhkaisun seurauksena Vuoksen pohjoinen uoma K\u00e4kisalmeen kuivui l\u00e4hes kokonaan. Tiurinkoski j\u00e4i miltei kuivilleen ja K\u00e4kisalmen linnasaari joutui mantereen yhteyteen. Kiviniemen kosken synty kuivatti my\u00f6s lopullisesti Vuoksen etel\u00e4isen lasku-uoman Heinjoen Vetokallion kautta Viipurinlahteen. \/3\/<\/p>\n\n\n\n

1920-luvulla Vuoksen tulvahalttojen pienent\u00e4miseksi laadittiin suunnitelma, jonka tarkoituksena oli Kiviniemenkosken perkaaminen ja sen yl\u00e4puolisen jokiosan ruoppaaminen. Ylin tulvavesi olisi suunnitelman mukaan saatu laskemaan 70 cm. 1930-luvulla esitettiin suunnitelman muuttamista niin, ett\u00e4 Kiviniemenkosken perkauksen sijasta Kiviniemeen rakennettaisiin kokonaan uusi tulvakanava s\u00e4\u00e4t\u00f6luukkuineen. T\u00e4m\u00e4n ratkaisuehdotuksen mukaan tulva saataisiin alenemaan 1,6 metri\u00e4. Samassa yhteydess\u00e4 tuotiin esiin mahdollisuus vesivoimalan rakentamiseen suunniteltuun tulvakanavaan. Lis\u00e4ksi todettiin, ett\u00e4 voimalan putouskorkeus lis\u00e4\u00e4ntyisi, jos Taipaleenjoessa olevaa Vaskelankoskea saataisiin perata. \/2\/ Suunnitelma ei kuitenkaan ehtinyt toteutua.<\/p>\n\n\n\n

Vuoksenrannan kirkon kohdalla ranta ennen Vuoksen laskua ylettyi nykyisen tien tiet\u00e4mille sakka. Kun otetaan huomioon, ett\u00e4 kirkon rakentaminen tapahtui vasta 1930-luvulla, aikaa maaston metsittymiseen on ollut runsaasti, yli 70 vuotta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ranta on hieman yli kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirkosta.<\/p>\n\n\n\n

Vesij\u00e4tt\u00f6\u00e4 eli eistolietett\u00e4 tuli yhteens\u00e4 eri pit\u00e4jien osalle noin 12 800 ha. T\u00e4st\u00e4 Vuoksenrannan osuus lienee 2000 -2500 v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6hemmin tehtiin runsaasti t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 kuivauksia ja perkauksia, jotka lis\u00e4siv\u00e4t viljelysalaa entisest\u00e4\u00e4n. Suurimmat lietealueet muodostuivat Pienen Vuoksen ymp\u00e4ryskyliin Korpilahdelle, Karkealaan, Taljalaan ja Kaskiselk\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Sintolan ja Oravankyd\u00f6n kyliin. Kirkonkyl\u00e4n l\u00e4helle muodostuivat laajat Lahenniityt, Sekalammi ja Kansalahti kuivuivat. Oravankyd\u00f6ss\u00e4 Rokonniemen etel\u00e4puolinen alue muutti muotoaan ja muun muassa Rapaojan varsille saatiin uutta viljelysmaata. Antrean puolella suurimpia lietealueita saivat suuren Vuoksen rantakyl\u00e4t Saviniemi , Mansikkala, Kekkil\u00e4 ja Henttola. \/4\/<\/p>\n\n\n\n

Taljalan kyl\u00e4n kohdalla Vuoksen pinnan lasku on tuonut uutta hedelm\u00e4llista maata viljelysk\u00e4yt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 syntyiv\u00e4t mm. Taljalanlahden niityt. Arviota Vuoksen laskun seurauksena Taljalan kyl\u00e4ll\u00e4 syntyneest\u00e4 pinta-alasta ei ole. Karttojen perusteella karkeita laskelmia on mahdollista tehd\u00e4. Arviot vedelt\u00e4 vapautuneesta maa-alasta vaihtelevat eri l\u00e4hteiss\u00e4 koko Vuoksen mitalla aiemmin mainittujen 12 800 ha ja 20 000 ha v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

  1. L. I. Kaukamaa, TIE- JA  VESIRAKENNUSHALLITUS 1816-1941; KATSAUS VIRASTON KEHITYKSEEN  JA  SEN  SUORITTAMIIN TARKEIMPIIN T\u00d6IHIN, 1941, Helsinki, sivu 11. Verkkodokumentti<\/a>, viitattu 11.7.2021<\/li>
  2. Pertti Vakkilainen, ”TAIPALEENJOEN SYNTY JA KEHITYS”, Esitelm\u00e4 ”TAIPALEENJOKI 180 VUOTTA. TAIPALEENJOKI TALVISODAN TAISTELUTANTEREENA”  muistojuhlassa Terenttil\u00e4ss\u00e4 23.5.1998. Verkkodokumentti<\/a>, viitattu 12.7.2021<\/li>
  3. Matti Saarnisto, Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso. Tiivistelm\u00e4 Suvannon sukujen tilaisuudessa 17.11.2007. Verkkodokumentti<\/a>, viitattu 12.7.2021<\/li>
  4. Kuvia ja juttuja \u00bb Vuoksen lasku 1857, Vuoksenranta-seuran verkkosivut<\/a>, viitattu 12.7.2021<\/li><\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Tie- ja vesihallituksen katsauksessa \/1\/ viraston kehitykseen ja sen suorittamiin tarkempiin t\u00f6ihin vuosilta 1816 – 1941 Vuoksen laskusta mainitan seuraavaa: Viipurin l\u00e4\u00e4niss\u00e4 tehtiin merkitt\u00e4vin yritys Vuoksessa. Viljelysmaitten lis\u00e4\u00e4miseksi oli her\u00e4tetty kysymys uuden laskun avaamisesta t\u00e4lle virralle Kiviniemen kautta Suvantoon ja siit\u00e4 edelleen Laatokkaan. Oletettiin, ett\u00e4 samalla saataisiin kulkukelpoinen vesitie Pietarista Vuoksen rintamaille. It\u00e4maisen sodan j\u00e4lkeen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":687,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/979"}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=979"}],"version-history":[{"count":13,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1002,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/979\/revisions\/1002"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/687"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.taljansuku.com\/tss\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}