Esihistoriallinen verkkolöytö

Antti Virolainen löysi esineitä ojaa kaivaessaan vuonna 1913 silloisen Antrean pitäjän Korpilahden kylässä. Seuraavana vuonna hän näytti löytämiään esineitä paikalle tulleelle rautakauden tutkijalle, Theodor Schvindtille, joka varmisti esineet esihistoriallisiksi. Pian Antreaan saapui kivikauden asiantuntija Sakari Pälsi, joka suoritti löytöpaikalla kaivaukset. Talteen saatiin vielä yli sata esinettä, joukossa mm. kivikirveitä ja poikkeuksellisen hyvin säilynyttä orgaanista ainesta: kvartsilla teritetty luukärki, sekä lukuisia luu- ja sarviesineitä. Kaivausten merkittävin löytö oli kuitenkin osa punotustaa kalaverkosta, sekä siihen liittyneitä verkonpainoja ja kaarnakohoja. Yhtä vanhaa verkkoa ei koskaan aiemmin oltu löydetty. /1/

Verkon hyvin säilyneitä solmuja /1/.

Antrean verkko on yksi maailman vanhimmista verkkolöydöistä ajoittuen 10 500 vuoden taakse. Se on talletettu Kansallismuseon kokoelmiin.

Antrean verkko on punottu kaksisäikeisestä tuhkapajun (Salix cinerea) niinestä ja solmittu ns. ryssänsolmuilla.  Verkon 18 kohoa on veistetty männyn kaarnasta ja verkon painoina on toiminut 31 nyrkinkokoista kiveä. Kohojen ja painojen löytökohtien perusteella on päätelty, että verkko on alun perin ollut n. 27 metriä pitkä ja vähintään 1,3 metriä leveä. Silmäkooltaan verkko on noin 6 cm. Koska silmäkoko vaikuttaa pyydettävän saaliin kokoon, ei Antrean verkko ole sopinut pienten kalojen pyytämiseen. Sen sijaan se on soveltunut suurempien kalojen, kuten siian tai lahnan pyytämiseen. Verkko on sopinut myös hylkeenmetsästyksessä käytetyksi sulkuverkoksi. /1/

Antrean löytö piti pitkään maailman vanhimman verkon titteliä ja on edelleenkin yksi maailman vanhimmista. Radiohiiliajoituksen mukaan verkko ajoittuu noin vuoteen 8500 eKr. Tuohon aikaan elettiin mesoliittista kivikautta, jolloin nykyisen Suomenlahden paikalla lainehti Ancylusjärvi. Sakari Pälsin mukaan verkon löytökorkeus on 16,75 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, mikä tarkoittaa, että esineet ovat painuneet yli kymmenen metriä silloisen vedenpinnan alapuolelle ja uponneet pohjasaveen, mahdollisesti kivikautisen kalastajan ruuhen kaatuessa. /1/

Vuoksenrannan pitäjän aloittaessa vuonna 1924 verkon löytöalue tuli osaksi Vuoksenrannan pitäjää.

Verkon löytöpaikka

Verkon löytöpaikka /6/
Verkon löytöpaikka vuoden 1939 kartalla on Paapan lammen itäpuolella. Sorinkallion ja Harjulan itäpuolella kartassa sijaitsee valtaoja, jossa on kaksi lähes 90°:een mutkaa. Verkon löytöpaikka on valtaojan itäpuolella (vertaa edellinen kartta) ja Harjulasta lähtevän polun pohjoispuolella. Kartan vasemmassa laidassa näkyy Vuoksenrantaan menevä tie, joka kulkee karttasanan ”Korpilahti” K ja o -kirjainten välissä. Vuoksenrannan tie erkanee Murkinamäessä ja Antreasta suoraan menevä tie vie Härkkorpeen Torhonjärven rannalle. /7/

Verkkolöydön sijainti näkyy omaksi välilehdekseen aukeavalla nykykartalla /8/. Antreasta Vuoksenrantaan kulkeva tie menee alueelle rakennetun rautien itäpuolelle noin 2,75 km:n matkalla. Verkkolöydön paikka on tällä osuudella lähimmillään noin 1,1 km päässä maantiestä.

Lähteet:

  1. Moilanen Ulla: Antrean verkko, Sivustolla https://sakaripalsi.wordpress.com/2012/10/07/antrean-verkko/ Viitattu 15.3.2020
  2. http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/jokihaasteena/antrean_verkkoloyto.html Viitattu 15.3.2020
  3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Antrean_verkko Viitattu 15.3.2020
  4. https://www.academia.edu/16392670/Antrean_ja_Vuoksenrannan_arkeologiaa_Suomen_vanhinta_asutusta_ja_juoksuhautoja_a_popular_paper_in_Finnish_2013_ Viitattu 15.3.2020
  5. https://www.vuoksenranta.fi/etusivu/vuoksenrannan_verkkoloyto/ Viitattu 15.3.2020
  6. http://www.saunalahti.fi/pilcq/antrea/juttu_verkko.html Viitattu 15.3.2020
  7. https://www.karjalankartat.fi/ Viitattu 2.9.2020
  8. https://www.google.fi/maps/ Viitattu 2.9.2020

Theme: Overlay by Kaira