Geneettinen sukututkimus

Geneettistä sukututkimusta on käytetty perinteisen sukututkimuksen apuna jo 2000-luvun alkuvuosista saakka. Vuonna 2006 tietoisuus geneettisestä sukututkimuksesta Suomessa kasvoi Lauri Koskisen FamilytreeDNA-palveluun perustaman SuomiDNA-projektin myötä. /1/

SuomiDNA-projekti

Suomi DNA projekti auttaa suomalaisia ja Suomessa asuvia sekä muita, joilla on suomalaisia juuria, löytämään esivanhempiaan ja sukulaisiaan sekä selvittämään juuriaan geneettisen sukututkimuksen avulla. Finland DNA-projektin DNA-testien vertailutiedot palvelevat pelkästään DNA-sukututkimusta. Tuloksissa ei yritetä käsitellä terveystietoja. /2/

KarjalaDNA-projekti

KarjalaDNA-projekti on tarkoitettu DNA-harrastajille, joiden juuret ovat Luovutetussa Karjalassa. Tavoitteellinen kohderyhmä määritellään niin, että kyseessä ovat pitäjät, jotka kokonaan tai joista osia luovutettiin Neuvostoliitolle v. 1944.  Luovutetun Karjalan alue oli vuosisatoja Ruotsin (Suomen) ja Venäjän välisenä rajamaana ja taistelutantereena. Siksi Luovutetulla Karjalalla on oma erityinen väestöhistoriansa. Esimerkiksi Laatokan Karjalan väestö vaihtui dramaattisesti 1600-luvun aikana, paikoin lähes kokonaan. Ortodoksiset kanta-asukkaat siirtyivät joukoittain Venäjälle (näin syntyi mm. Tverin Karjala). Tilalle muutti luterilaisia asukkaita ”Suomen” puolelta, erityisesti Savosta ja Viipurin Karjalasta. Valtaosa erityisesti Laatokan Karjalan myöhemmistä suvuista on näitä 1600-luvulla tulleita. /3/

DNA-sukututkimus pähkinänkuoressa

DNA-sukututkimuksessa tutkitaan henkilön DNA-näytettä. Näyte pyyhkäistään itse posken sisäpinnasta näytepuikolla.  Tutkimus on kenen tahansa teetettävissä, kohtuuhintaan ja se on mahdollista toteuttaa kotoa käsin. DNA sisältää ihmisen perimän, geenit, jotka lapsi saa biologisilta vanhemmiltaan. DNA-sukututkimus antaa vastauksia periaatteessa kahteen kysymykseen: 1) Tutkimus kertoo henkilön esihistoriasta. 2) Tutkimus löytää geenisukulaisia. /4/

DNA-sukututkimuksen neljä kulmakiveä /4/

  1. Jokainen kantaa tietoa esivanhemmistaan geeneissään.  Sukupolvesta toiseen lapsi on perinyt geeninsä biologisilta vanhemmiltaan, puoliksi kummaltakin, kukin geeni tulee satunnaisesti jommalta kummalta vanhemmalta.
  2. Edellisestä satunnaisperimästä on kaksi poikkeusta, joiden ansiosta DNA-testillä voidaan tutkia suoraa isälinjaa ja suoraa äitilinjaa hamaan ”Aatamiin” ja ”Eevaan” asti.
    • Poika saa Y-kromosominsa aina isältään, joka sai sen isältään jne. Y-kromosomi on kopioitunut läpi sukupolvien geneettiseltä ”Aatamilta”. Tähän perustuu isälinjan DNA-testi.
    • Lapsi  (sekä tyttö että poika) saa solujensa mitokondriot aina äidiltään, joka sai ne äidiltään jne. Mitokondrioiden DNA on kopioitunut läpi sukupolvien geneettiseltä ”Eevalta. Tähän perustuu äitilinjan DNA-testi.
  3. Mutaatio on sukuhaaran ”korvamerkki”. Geenin kopioitumisessa vanhemmalta lapselle tapahtuu satunnaisesti pieniä virheitä, mutaatioita:  Perheessä joku lapsista saa mutaation. Tämä mutaatio periytyy edelleen tämän lapsen jälkeläisille, hänen jälkeläisilleen jne. Mutaatiosta tulee siis mutaation saaneesta lapsesta alkavan sukuhaaran korvamerkki. Mutaatioista kyetään päättelemään ja ennustamaan, kuinka kauan sitten kyseinen sukuhaara syntyi ja kuinka monta sukupolvea sitten kahden ”geenisukulaisen” viimeinen yhteinen esivanhempi on elänyt. Niiden perusteella tiedemiehet kykenevät hahmottamaan kyseisen ”klaanin” vaellusreitin reitin maapallolla.
  4. Vertaamalla DNA-näytteiden kokonaisperimää, löydetään ”etäserkkuja”.  Samoista esivanhemmista polveutuvissa ihmisissä (serkuksissa) on vielä monen sukupolven kuluttua niin paljon yhteistä kokonaisperimää, että sukulaisuus kyetään päättelemään.

Kolmentyyppisiä testejä /5/

  1. Isälinjatesti eli Y-kromosomiin perustuvaa Y-DNA-testi miehille.
    • Isälinjatesti antaa tietoa biologisesta isä-isä-isä-linjasta.
    • Sitä käytetään esimerkiksi aviottoman lapsen isän etsinnässä sekä sukuseurojen kantapariskunnan eri jälkekäishaarojen kartoituksessa.
  2. Äitilinjatesti eli mitokondrio-DNA:han perustuva mtDNA-testi sekä naisille että miehille.
    • Äitilinjatesti antaa tietoa biologisesta äiti-äiti-äiti-linjasta.
    • Se sopii esimerkiksi suvun naisten elämästä tai jonkin esiäidin juurista kiinnostuneille sekä adoptiolapsille, jotka eivät tiedä äitiään tai tunne äitinsä puolen sukua.
  3. Etäserkkutesti eli autosomaali-DNA:han perustuva kaikkia sukulinjokja selvittävä testi naisille että miehille.
    • Etäserkkutesti antaa tietoa kaikista sukulaisista noin 5 – 6 sukupolven ajalta, joskus kauempaakin.
    • Etäserkkutestejä käytetään muun muassa tuntemattomien esivanhempien selvittämisessä, tehdyn sukuselvityksen varmentamisessa tai kumoamisessa sekä elävien sukulaisten etsimisessä.
    • Esimerkiksi ”amerikanserkkuja” löytyy tämän testin perusteella varmasti.

Suomenkielistä kirjallisuutta

Juuresi näkyvät: Geneettisen sukututkimuksen ABC

Juuresi näkyvät on geneettisen sukututkimuksen harrastajille suunnattu suomenkielinen perusteos, jossa on sekä käytäntöä että teoriaa. Se sisältää geneettisen sukututkijan työkalupakin sekä keinoja ymmärtää ja analysoida itse tuloksia. Geneettinen sukututkimus on sidoksissa tieteen eturintamaan eli genomitietoon ja DNA-testeihin. /6/

Marja Pirttivaaran kirja (208 sivua) on ensimmäinen suomenkielinen geneettisestä sukututkimuksesta: Juuresi näkyvät: Geneettisen sukututkimuksen ABC. Kirja on saatavissa sidottuna (ISBN 9789522344816) ja sähköisenä ekirjana (ISBN 9789522345639).

Johdatus geneettisen sukututkimukseen

Suomen Sukututkimusseura on julkaissut lyhyen johdatuksen geneettiseen sukututkimukseen. Oppaassa kerrotaan, mitä geneettisellä sukututkimuksella tarkoitetaan ja mitä harrastuksen parissa toimivat tekevät. Lisäksi esitellään DNA-kuluttajatestejä tarjoavan Family Tree DNA:n testivalikoimaa, ts. mitä testejä on tarjolla ja millaista tietoa niillä voidaan saada. Oppaassa selostetaan myös kuinka voi rakentaa omaa sukulinjaansa haplopuussa.

P. T. Kuusiluoman toimittama opas on Suomen Sukututkimusseuran oppaita vuodelta 2017 /7/. Se on saatavissa sähköisessä muodossa PDF-tiedostona (ISBN 978-952-5130-18-8. ISSN 1799-5795) ja kirjana (ISBN 9789525130201) sisältäen 47 sivua.

Homo europaeus – Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia

54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten alkuperästä, DNA:sta ja sukututkimuksesta. Sen lisäksi, että teos valottaa eurooppalaisten keskinäisiä sukulaisuussuhteita, se on matka yhteiseen historiaamme ja eurooppalaisen ihmisen kehitysvaiheisiin. /8/

Ruotsalaisen Karin Bojs:n kirja (473 sivua) on saatavissa sähköisenä (ISBN 9789523123939) että sidottuna (ISBN 9789523123526). Kirjan on suomentanut Jänis Louhivuori.

Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria

Mistä suomalaiset tulevat? Minne suomensukuisten kansojen juuret ulottuvat? Mitä kieli, geenit ja arkeologia kertovat itämerensuomalaisten historiasta? Virolaisen arkeologian professorin Valter Langin uutuuskirja Homo Fennicus johdattaa lukijan suomensukuisten kansojen syntysijoille. /9/

Lang yhdistelee arkeologian, kielitieteen ja geenitutkimuksen tutkimustuloksia ja piirtää aikaisempaa tarkemman kuvan itämerensuomen synnystä ja suomalaisten varhaishistoriasta. Teoksessa esitetään myös ensimmäistä kertaa rinnastus populaatiogenetiikan havaintojen ja kielentutkimuksen ja arkeologian tutkimustulosten välille: Langin mukaan kulttuuriset vaikutteet idästä leviävät ja painottuvat samoja reittejä tiettyjen DNA:n haploryhmien kanssa. /9/

Valter Lang: Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria (405 sivua) ISBN 978-951-858-130-0 (2020), kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kirjasta on myös pdf-versio ja se on saatavana ekirjana ISBN 978-951-858-229-1. Kirjan on suomentanut Hannu Oittinen.

Lähteet

  1. https://www.karjalansivistysseura.fi/suvut/geneettinen-sukututkimus/ Viitattu 13.3.2020
  2. https://www.familytreedna.com/groups/finland/about Viitattu 13.3.2020
  3. https://www.familytreedna.com/groups/karjaladna/about/background Viitattu 13.3.2020
  4. https://www.kurrinsuku.net/3 Viitattu 13.3.2020
  5. Pirttivaara Marja: Geneettinen sukututkimus kiehtoo, Teoksessa Mitä Missä Milloin 2020, Toimittanut Ulla Böhling, Sivut 274 – 279 (2019) ISBN 978-951-1-34399-8
  6. http://ekirjasto.kirjastot.fi/en/ekirjat/juuresi-nakyvat-geneettisen-sukututkimuksen-abc Viitattu 13.3.2020
  7. https://kauppa.genealogia.fi/product/133/johdatus-geneettiseen-sukututkimukseen-2017 Viitattu 29.8.2020
  8. https://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1277 Viitattu 29.8.2020
  9. https://www.epressi.com/tiedotteet/kustannustoiminta/mista-suomalaiset-tulevat-kaanteentekeva-tietokirja-homo-fennicus-jaljittaa-alkuperaamme-geenien-arkeologian-ja-kielentutkimuksen-keinoin.html Viitattu 16.9.2020

Theme: Overlay by Kaira